Monta rautaa kerralla tulessa, työelämän tätä päivää. Me ylpeilemme sillä, että hallitsemme samanaikaisesti monenlaisia tehtäviä. Multi-tasking on monen mielestä yksi työelämän menestysreseptejä. Vaikka olen itsekin aika hyvä touhuamaan sitä sun tätä yhtä aikaa, pidän sitä enemmän riesana kuin rikkautena.
Samalla kun yritän yhtä aikaa kirjoittaa uutta kirjaani, keskustella mieheni kanssa, vilkaista sähköpostejani, kuunnella uutiset ja kertoa twiitillä, mitä mieltä olen meneillään olevasta ohjelmasta, täysi huomioni ei ole niistä missään. Uudesta kirjastani tulee tätä menoa keskinkertainen rutiinilla laadittu asiantuntijakommenttien kokoelma. Parisuhteestani katoaa jännite ja yllätykset. Sosiaalinen media varastaa elämästäni seikkailuja luonnossa ja spontaaneja kohtaamisia kasvotusten. Sellaiset arkiset tehtävät, joita rutiininomaisesti suoritan, ansaitsisivat kunnioitukseni. Aivoni auttavat minua suorittamaan elämääni täydellä teholla. Koko ajan. Jos vauhtini kiihtyy liikaa, jälkeeni jää helposti myös unohtuneiden, keskeneräisten töiden vana.
Monet meistä ovat joutuneet varjelemaan terveitä rajojaan sähköisessä maailmassa. Harjoittelemme olemaan läsnä yhdessä tehtävässä tai kohtaamisessa kerrallaan. Etsimme omia keinojamme levottoman mielen hiljentämiseen ja onnelliseen unielämään. Harjoittelemme uudelleen lapsen kaltaista heittäytymistä hetkeen tai löydämme itsellemme mielen harmoniaa lisäävän harrastuksen. Joskus tekee hyvää vierailla vähemmän suorituskeskeisessä kulttuurissa, jossa asiat kuitenkin hoituvat, mutta ihmisillä on aikaa nauttia pitkistä yhteisistä aterioista ja toistensa seurasta. Tiedämme, etteivät työt lopu tekemällä, eivätkä elämää suuremmilta tuntuvat unelmamme ehkä koskaan tule valmiiksi. Siinä ajan kanssa kilpaa juoksemisen lomassa voisi kuitenkin olla terveellistä pysähtyä tehtävien välissä. Ravistella jännitykset kehostaan ja kirkastaa ajatukset kysymällä, mikä juuri nyt on tärkeää. Antaa aivoilleen ohjelmoimatonta aikaa tai uppoutua vaikka katselemaan tähtitaivasta. On paradoksi, että ahneena elämälle yritän saada kaiken ylisuurina haukkapaloina, vaikka suurimmat elämykset löytyvät kenties niistä pienistä hiljaisista hetkistä, jolloin kaikki jo on.
Heli Tuulenmäki on ollut saman aiheen äärellä.
VastaaPoistahttp://www.competencedesign.fi/helmikuu-hyvinvointikuu/