sunnuntai 24. elokuuta 2014

Tulevaisuuden uneksijat

Reippaasti parannettu eilisen malli ei sekään enää riitä tässä ajassa, jossa asiat ja niiden lainalaisuudet muuttuvat yhä kiihkeämmin. Täysin erilaisten vaihtoehtojen löytäminen ja rohkeat kokeilut on taiteenlaji, johon meitä ei juuri kouluteta. Mieluummin rakennamme tuntemamme eilisen päälle ja pidämme tiukasti kiinni niistä pohjapiirrustuksista, joihin olemme tottuneet.  Häviävän pieni väestön osa on sellaisia tulevaisuuden uneksijoita, jotka uskaltavat päästää irti menneestä hyväksyen ikävät tosiasiat, joita emme haluaisi nähdä. On pelottavaa, jos joudumme täysin uudenlaisille vesille. Tekemään sellaisia asioita, joita täytyy opetella alusta alkaen. Kysymään neuvoa nuoremmilta. Kohtaamaan vieraita kulttuureita ja etsimään yhteistä säveltä.Tulevaisuuden uneksijat eivät usein osaa maalata vaihtoehtoja niin, että muutkin uskoisivat utopiaan ja lähtisivät tekemään tarpeellisia juttuja eri tavalla. Näin jatketaan pikkuisen parannetun eilisen - tai joskus jopa reippaasti parannetun eilisen linjoilla. Näin työelämässä kuin yhteiskunnallisten uudistustarpeidenkin kanssa. On kuin siirtelisimme Titanicin kansituolien paikkoja - vertauskuva, joka itselleni on havainnollisin tässä aikakaudessa.

Suomalaisia brandejä ei näy viidensadan maailman kärkibrandin listalla. Se kertoo meille jotain meistä ja haasteistamme. Varovaisuus ja tunnollisuus ovat toki hyviä piirteitä, mutta niiden ylikorostuessa tarvitsemme enemmän tulevaisuuden uneksijoita ja rohkeita löytöretkeilijöitä. Kiirehtijätyylejä tunnistaessamme noin kymmenesosa löytää itsessään Ikuista uneksijaa, sellaista, jolla ideat lentävät. Heistäkin suurin osa turhautuu, kun ei saa Tunnollisia suorittajia mukaan tekemään eri tavalla - edes joskus. Jos menestykseen tarvitaan intohimoa, näin se ei ainakaan toteudu.

Minä haluaisin olla toteuttamassa ja levittämässä maailmalle Kiireenkesytyksen "Ingressiä", sellaista peliä, johon kiirehtijä lähtee oman elämänsä (tai työelämän) agenttina sydän pamppaillen oivaltamaan uutta ja tekemään tarpeellisia muutosaskeleita seikkailun hengessä. Paljon seikkailun aineksista on jo olemassa ja jokainen luo omassa pelissään uniikkia tarinaa. Nyt on enää taiottava askeleet tulevaisuuden uneksimisestä tulevaisuuden tekemiseen. Visionahan voi pitää vaikka sitä, että suomalainen kiireenkesytys nousee niiden maailman viidensadan tunnetun (ilmeisesti myös hyvin toimivan) brandin joukkoon. Maailman parhaat pelintekijät tervetuloa mukaan näyttämään, mihin pystymme.


tiistai 12. elokuuta 2014

Havahtumisia Herrankukkarossa

Ympäristöllä on merkitystä

Meillä suomalaisilla on onnellinen suhde luontoon. Siitä muistaa harvoin olla kiitollinen tai ymmärtää, etteivät kaikki maailman ihmiset koe metsiä ja asumattomien seutujen avaruutta turvallisiksi. Uskon, että meille Euroopan unionin kiireisimmälle kansalle luonnon tankkausapu on yksi parhaista lahjoista. Sillä opintomatkalla, jolla etsimme onnellista suhdetta aikaan, kannattaa ottaa lempeitä aikalisiä luonnon rauhassa. Tai antaa sateen ropinan ja energisten tuulien raikastaa levottoman mielen suorituspaineet.

Olemmen yhdeksän kiireenkesytysvalmentajan kanssa nauttineet Rymättylässä Herrankukkaron uskomattoman levollisesta ilmapiiristä. Kun aamuvarhain soudimme lähisaareen yhteisestä sopimuksesta puhumatta ihastellen valon kimmellystä meren pinnassa, pientä tuulenvärettä ja muutaman yli lentävän vesilinnun aamutervehdystä, hiljaisuus jäi  matkaamme ja kesti aika monta tovia ennen kuin kukaan halusi sitä rikkoa. Kun savusauna ja merivesi illalla olivat rentouttaneet kehomme ja mielemme, yöuni oli ihanan syvää ja rauhallista. 

Me tiedämme, että erilaiset ympäristöt auttavat meitä inspiroitumaan, rauhoittumaan tai tankkaamaan usia voimavaroja. Siksi haluamme viedä yhdessä kiirettä kanssamme kesyttävät asiakkaat omiin suosikkiympäristöihimme. Sellaisiin, joiden tiedämme toimivan ajatusten avartajina ja oivallusten virittäjinä. Verkostojen kasvaessa myös meidän valmentajien lempeät aikalisät  inspiraatiotulien äärellä synnyttävät uusia ideoita ja yhteistyömalleja. Tällä kertaa Rymättylän Herrankukkarossa, jossa haluamme virittää vielä monia hyvän työelämän onnistumistarinoita.




perjantai 8. elokuuta 2014

Kiireenkesytys ei ole leppoistamista

Jotkut meistä ovat päässeet hyvin rennon elämän makuun. Tekisi mieli vielä vähän venyttää nautintoa. Uida riittävän kauas pois suorituspaineiden ansasta niin, ettei koskaan enää heräisi yöllä tekemättömien töiden huoleen tai suostuisi kellotetun kalenterin orjaksi.

Useampikin asiakas on toivonut, että tulisimme panemaan heidän kiireensä kuriin. Joudumme heti tuottamaan pettymyksen. Kukaan muu kuin sinä tai työyhteisösi itse ei voi sitä tehdä. Vauhtia ja haastavia tilanteita tulee jatkossakin. Kiireenkesytys ei ole leppoistamista. Kiire ei ole sama kuin paljon tekemistä. Se ei ole sama kuin tiukat aikataulut, vaikka ne helposti ovatkin kytköksissä toisiinsa. Kiire kuvaa suhdettasi aikaan, tapaasi olla läsnä siinä mitä teet. Teetkö rennolla otteella vai tarttuuko jännitys kehoosi, kun vauhti kovenee. Osaatko pitää ajatuksesi kirkkaina siinä mitä juuri nyt tapahtuu vai leikkiikö levoton mieli monella kentällä yhtä aikaa. Rentoa otetta ja läsnäolevaa mieltä voi harjoittaa monella, yksinkertaisellakin tavalla. Jatkuvasti. Kehon ja mielen kiireen kesyttäminen ovat yksilölajeja, mutta palkkiona on enemmän iloa ja nautintoa siitä, mitä tekee ihan tavallisessa arjessa.

Yhteisön kiireitä voi komentaa kuriin havahtumalla niihin työnteon malleihin, jotka eivät toimi ja valitsemalla fiksumpia tapoja. Mahdollisuuksia on rajattomasti, mutta aikalisä yhteisille askelille on löydettävä. Siihen me valtakunnan kiireitä jo pitkään kesyttäneet voimme tulla sytyttämään inspiraatiotulia ja käynnistämään ensi askeleita, kenties kulkemaan kappaleen matkaa rinnallakin.