Kiireenkesytystalkoot pelaamalla?

Vuosi sitten olin tuskin kuullut pelillistämisestä. Olin kyllä kehittänyt kiireenkesytyskonseptiin pelillisiä elementtejä yhdessä kollegojeni kanssa. Vertauskuvalliseen taloon oli kaavailtu lautapeliä ja jollain tavoin sovellettukin jo vuosia sitten. Erilaiset kiirehtijät tulivat tutuiksi nettikysymysten avulla ja omien avainkysymysten tunnistaminen ohjasi sähköisessä ympäristössä itselle ajankohtaisen teeman äärelle etsimään oman muutoksen mikroaskelia. Virkkusen Kirsin kanssa kirjoitimme itsensä kehittämisen ideoita tarjoavan kirjan Tuumasta toimeen. Muutospeli. Kaikki nämä ovat jo aineksia innostavan oppimismenetelmän kehittämiselle yhteen aikamme suurimmista haasteista. Olisikohan nyt aika viedä ideoita eteenpäin ja palkata pelintekemisen ammattilaisia? Hyödyntää talometaforan voima ja muut oivalluksia tuottavat konseptin elementit? Paljon siitä, mitä tarvitaan, on jo olemassa ja hyväksi havaittu, mutta se on hyödynnettävä uudella, luovalla tavalla ja laajemmin. Vietävä sopivaan ympäristöön ja löydettävä uusia graafisia elementtejä. Mietittävä palkintoja ja palautteita valinnoista pelaajille niin, että he näkevät pelistä olevan hyötyä. Tai että yhteisöt onnistuvat mestaroimaan toimivampia malleja innostavissa kiireenkesytystalkoissa.

Peleistä on nyt tullut ISO juttu. Monet motivaatio- ym.tutkimukset osoittavat, miksi pelit toimivat ja vastaavat ajan tarpeisiin. Esimiehistäkin koulutetaan pelinohjaajia. Eilisessä tietotyön pelillistämisen seminaarissa kuulin, että pelit ovat suurin flown siivittäjä. Hyväksyn tuon muodossa suuri vaikkei superlatiivi totta olisikaan. Lauri Järvilehdon sanoin käynnissä on Hauskan oppimisen vallankumous. Pelit lisäävät sisäistä motivaatiota ja  pakottavat osallistumaan. Ne auttavat keskittymään, tekemään korjausliikkeitä ja oikeita valintoja. Ne ovat koukuttavia ja tuottavat onnistumisen kokemuksia. Niiden avulla tylsänkin työn voi muuttaa hauskaksi. 

Kiireenkesyttäjien talossa on kiehtova oivallusympäristö meille kaikille. Siellä voi piipahtaa kirkastamassa tavoitetta tai tunnistamassa toimivampia rooleja palaverikäytäntöjen kehittämiseen. Tai yhteisö voi käynnistää ruohonjuurivallankumouksen siitä, miten hommat voidaan hoitaa fiksummin keskittymällä oikeisiin asioihin uusin luovin keinoin. Millaisessa roolissa sinä haluaisit olla kiireenkesytyksen pelivallankumouksessa? Jos olet mukana suorittamassa kiireenkesytyksen ammattitutkintoa, pääset mukaan yhteisille inspiraatiotulille.  Jos työn ja omien toimintatapojen kehittäminen pelaamalla kiinnostaa sinua, kuulemme mielellämme toiveistasi ja tarpeistasi kehitysprosessimme innoitukseksi. 

Suhteita

Täällä Tunturi-Lapissa ei kiire henkoile niskaan. Tunturit ympärillä rauhoittavat. Ehdin huomata auringonvalon puiden rungoilla. Tähtitaivas on avara ja yö hiljainen. Uni on syvää ja rauhallista. Samalla tavoin kuin meillä kaikilla on intiimi suhde aikaan, myös se, missä olemme vaikuttaa tekemisiimme. Kun olen Välimeren konttorissa, merituulet ja pitkät kävelylenkit rantahiekalla vahvistavat luovuuttani. Kun olen tunturien keskellä, ajatukseni kirkastuvat ja mieli rauhoittuu. Aina ei kuitenkaan voi valita sitä ympäristöä, joka olisi ihanteellisin. Siinä näkymättömässä yliopistossa, jossa me kaikki opiskelemme läsnä olon ja keskittymisen taitoja, haasteemme on löytää mielen tasapaino myös hälinän keskellä. Kiireen kesyttäminen on uusi ammattitaitovaatimus ja opiskelu vie aikaa samalla kun haasteet kovenevat. Paluu lähemmäksi luontoa auttaa karistamaan jännityksiä niin mielestä kuin harteilta. 

Minua kiinnostaa ympäristön merkitys siihen, miten hyvin pystyn toimimaan. Kysymys ei ole pelkästään erilaisista elämän rytmeistä. Kun vaihdan välillä maisemaa, tutut rituaalit muuttuvat. Vapaudun joistain velvollisuuksista ja saan uutta ajateltavaa, uudenlaisia kokemuksia. Valpastun. Tai vapaudun kiihkeästä suorittamisen vimmasta. Aistini herkistyvät. Syntyy uudenlaisia ajatuskuvioita. Opin erilaisia toimintamalleja ja saan lisää syitä ihmetellä. Kaikki tämä tekee minulle hyvää. Työ kulkee korvieni välissä, mutta se uudistuu uusissa maisemissa. Välimeren konttorissa syntyy jotain, mikä ei olisi koskaan syntynyt kotikonnuilla. Lapissa avaruus on niin lähellä, että idea työstä muuttaa mittasuhteitaan ja muotoaan. Se, että moni työ on vapautumassa ajan ja paikan kahleista, on antanut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, joita osaamme vasta vaatimattomasti hyödyntää. Ikuisena löytöretkeilijänä mietin jo, mihin ensi talven toimistoni avaan. Siihen ei tarvita matkailumainoksia. Geenini tietävät, millaisen luonnon läheisyydessä ne palaisivat kotiin, jonnekin missä oleminen on keveämpää ja inspiraatiotulet kirkkaammat. 

Ensi kuussa lähdemme kiireenkesytyksen ammattitutkintoa suorittavien kanssa matkalle etelään, Tallinnaan. Aistimme, onko kiirettä lahden toisella puolellakin ja miten se siellä ilmenee. Kutsumme virolaisia ystäviä kuulemaan mitä me, tutkitusti Euroopan unionin kiireisin kansa, olemme oppineet. Kuuntelemme, miten kiireestä Virossa puhutaan. Jaamme ystävillemme Bank of Happiness -seteleitä ja vertailemme Hyvän Elämän Tasapainoon tekemiämme aikasijoituksia. Tavoitteena on kiinnostavia kulttuurien välisiä kohtaamisia ja uusia oivalluksia jaettaviksi.